Kompastelematonta kesälomaa!
Tänä vuonna olen tehnyt jo monta mökkikohdetta. Useimmissa lomakodeissa on haluttu eroon totaalisesta puisevuudesta ja ylisuurista kalusteista, jotka on tuotu kaupunkikodista vuonna kuokka ja kirves. Keittiöitä muutetaan tämän päivän vaatimusten mukaisiksi. Oleskeluterasseja laajennetaan ja rantamaisemia raivataan.
Paloturvallisuus alkaa olla kesämökeillä jo hyvin hallussa. Palo- ja häkävaroittimia näkyy. Sammutuspeite roikkuu paikoillaan hellan luona. Nuohoojakin on muistettu tilata. Usein mökin valaistus on kuitenkin saanut jäädä rakentamisajankohdan tasolle. Pihavalaistus saattaa puuttua kokonaan. Saunareissulla männyn juurakkoon liukastuminen ei ole kivaa! Vietä siinä sitten lomaa jalka paketissa.
Saunapolut ja muut kulkuväylät on syytä käydä läpi nyt sulan maan aikana. Leveät ja asianmukaisesti päällystetyt polut tekevät liikkumisesta helppoa ja turvallista. Led-tekniikka sopii pihan valaisuun erinomaisesti. Valaisimet voidaan sijoittaa vaikka porraskaiteeseen tai maahan siten, että valaisinta ei näy lainkaan.
Vaikka valkeat yöt alkavat pian, niin elokuun hämärtyvät illat ovat nekin edessä päin.
Matkalla jossain päin Eurooppaa
Lähden työreissulle Berliiniin 8.-13.5. väliseksi ajaksi. Odotan innoissani vierailuja paikallisissa kulttuurikohteissa, muotoilun työpajoissa ja kirpputoreilla. Uusia vaikutteita ja ideoita tarttuu mukaan taas hurjasti.
Ja vaikka toimisto onkin suljettuna, niin yhteydenpito sähköpostilla ja puhelimitse hoituu normaaliin tapaan.
Kesämökin muutos
Poikkesin katsomassa kesämökkiä jonka uudistus alkaa olla nyt viimeistelyä vaille. Synkät tummat pinnat ja pimeys ovat enää pelkkä muisto vain.
Saimme muutamalla niksillä taiottua tuvan huomattavasti neliöitään suuremmaksi. Lisää säilytystilaakin tehtiin. Säilytystilan ei aina tarvitse olla komero. Se voi olla myöskin sohvapenkki, kuten tässä kohtessa.
Ihanaa kesää omistajille!
Kesätöitä
Kesän ajaksi tarvittaisiin nyt Sinua, taitava suunnitteluassistentti. Jos olet alan opiskelija ja tarvitset työharjoittelupaikkaa, niin ota pikaisesti yhteyttä.
Edellytykset työssä selviämiselle ovat hyvä AutoCAD-osaaminen, 3D-ohjelmien hallinta (Rhinoceros, Winner tai ArchiCad) ja vilpitön halu tehdä hyvää työtä asiakkaiden parhaaksi.
Kiitos kaikille uusille asiakkaille luottamuksesta, ja myös teille joiden kanssa olemme jo tehneet muutoksia. Tästä on hienoa jatkaa eteenpäin.
Unelmista totta
Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa? Asumisen tarpeet ovat muuttuneet, mutta olemme haluttomia tarttumaan toimeen ongelmien ratkaisemiseksi.
Esimerkki 1.
70-vuotias pariskunta miettii asunnon vaihtoa. Ison talon ylläpito on käymässä työlääksi. Ruohonleikkuuta ja lumitöitä piisaa. Ongelma on, että keskustassa ei ole myynnissä sopivia asuntoja. Ja vaikka olisi, niin talon myyntihinnalla saisi ostettua korkeintaan kaksion. Sinne taas tavarat ja kyläilevät lapset perheineen eivät mahdu.
Voisiko olla järkevää teettää omassa tutussa kodissa muutostöitä, jolla poistetaan asumisen esteet? Samalla kiinteistön arvo nousisi. Ja voisiko raskaat pihatyöt ulkoistaa talkkarille, jonka palkasta osan saisi takaisin kotitalousvähennyksenä? Ei ole mikään häpeä ottaa vastaan apua. Kaikkea ei todellakaan tarvitse tehdä itse.
Esimerkki 2.
Perheen nuorelle polvelle on jäämässä käsiin vanhempien aikanaan rakentama kesämökki. Ei sähköä, ei sisävessaa. Kivalla paikalla ja saunakin ihan kiinni rantaviivassa, mutta silti. Kuka siellä metikössä muka viihtyy? Ilman laajakaistaa. Ei kukaan. Ja vaikka mökki seisoo tyhjillään, niin ei sitä silti myydäkään voi. Tunnearvo on liian suuri.
Mitäs jos laitettaisiin kiinteistö kuntoon ja tarjottaisiin sitä sitten vuokrattavaksi? Moni ruuhkasuomalainen vuokraisi mielellään mökin Päijät-Hämeestä jos niitä vain olisi tarjolla. Toisaalta kiva mökki saattaisi yllättäen alkaa kiinnostaa omaakin väkeä. Lähimatkailu on in!
Esimerkki 3.
Keskustassa asuva nuoripari haaveilee omasta talosta. Raksat ja asuntomessut on käyty, koirankorville selattuja talotehtaiden esitteitä on makuuhuoneen pöydällä vino pino. Ongelma on, että unelmien tonttia ei vaan löydy. Lähellä on oltava kauppa ja päiväkoti. Koulu olis kyl iso plussa. Mutta tontin hinnan on oltava reilusti alle sata tonnia.
Rahoituksen kanssa on monta asiaa mietittävänä. Matkustelusta ja muusta kivasta ei haluttaisi luopua asumisen kustannuksella. Eikä se rakennushomma ole ihan hanskassa sekään.
Mitäs jos tehtäisiin ekologinen päätös, ja hankittaisiin kauniisti remontoitu omakotitalo jo valmiiksi rakennetulta asuinalueelta? Tai mitäs jos vuokrattaisikin kesän ajaksi mökki, jolla voisi toteuttaa pihaunelmiaan? Syksyn tullen maistuisi se helppo kerrostaloelämä taas ihan hyvältä.
Suurin osa varallisuudestamme on kiinni seinissä. Varallisuutta täytyy hoitaa jotta sen arvo säilyy ja kasvaa. Asumisen puitteiden täytyy muuttua ihmisen mukana. Muutosta ei pysäytä mikään. Ikää karttuu, perhe vuoroin kasvaa, vuoroin pienenee.
Älä jätä asumistoiveitasi unelmien asteelle. Tee niistä totta.
Kevään kalusteuutuus!
Mitäpä pidät tästä työpöydästä? Sen sisuksiin on integroitu led-valaistus. Pöydän tilaviin laatikoihin uppoavat A3-kokoiset arkit vaivatta. Viilutetun pinnan väri muistuttaa kelopuuta ja kansi on etsattua lasia.
Pöytä on sijoitettavissa seinän viereen tai vaikka keskelle huonetilaa.
Suunnittelemallani sutjakkasäärisellä neidolla ei vain vielä ole nimeä. Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan!
Virkistävää vaihtelua
Vaihdetaanko teidän huushollissa verhoja? Jouluksi muhevaa punaista ja kevääksi jotain kevyttä?
Tässäpä asia, josta joko innostuu tai sitten ei. Nykyisin kun ei ole mikään välttämättömyys vaihtaa paksumpia talvivällyjä ikkunoihin ainakaan lämmityssyistä. Omat mieltymykset ja vaihtelun halu ovat sitten jo ihan toinen juttu. Itse vaihdan verhot ja tyynyt pari kertaa vuodessa. Tuleepa samalla pestyä ikkunat ja imuroitua sohvien syvimmät syöverit.
Tekstiileitä vaihtamalla kotiin saa nopean freesauksen pienellä investoinnilla. Suosin selkeitä verhomalleja. Siten aikansa verhoina palvelleet kankaat voi jatkokäyttää vaikka lakanoina tai pihapöydän liinoina. Onpa niistä tullut ommeltuakin kaikenlaista. Kesäkasseja, suksipusseja ja vaikka mitä. Monet verhot ovat myös saaneet uuden kodin jonkun toisen luota. Hyvälaatuinen tekstiili kestää ja ilahduttaa pitkään.
Virkistävää vaihtelua työkuvioihin sain, kun kävin rakentelemassa ystäväni Maken näyteikkunat pari päivää sitten. Maken kalastus Ky avaa ovensa maaliskuun alussa torin varrella, osoitteessa Kauppakatu 8. Kauppa on nimensä mukaisesti kaikkien kalastusta harrastavien keidas. Käypäs vilkaisemassa.
Yks kaks uusi vuosi
Odotan tulevaa vuotta, ja varsinkin helmikuun alkamista innoissani. Helmikuussa sydäntalvi alkaa jo taittua kevään puolelle. Härkäviikot päättyvät.
Enemmän kuin kevätaurinkoa, odotan kuitenkin että saan opiskeluni päätökseen ja pääsen keskittymään töihin täysipainoisesti.
Uusi toimistoni Heinolan Värisilmän alakerrassa on vihdoinkin valmis! Halusin tehdä työtiloista yritykseni näköiset. Iloisia värejä, rohkeita yhdistelmiä ja kaunista vanhaa puuta. Miten onnistuin, sen voit itse todeta kun tulet käymään. Tavoitat minut jatkossa arkisin klo 9.00 - 17.00 osoitteesta Kauppakatu 11, Heinola.
Valoisaa ja värikästä vuotta 2012!
Joulu joutui jo?
Tuoksu. Se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen kun ajattelen joulua. Kuusen, lanttulaatikon, paistuvan kinkun ja pipareiden tuoksu. Ja koivuvihta joulusaunassa, tottakai.
Joulusesonki hurahtaa käyntiin jo heti isänpäivän jälkeen. Ja minä pidän siitä. Kaikki ilo ja valo, jolla pimeää vuodenaikaa saadaan edes hieman siedettävämmäksi, on hyvästä. Tiedän, että on paljon niitäkin joita touhu ärsyttää. Itse kuitenkin tykkään koristella ja leipoa. Ne hommat voi mainiosti tehdä hyvissä ajoin valmiiksi. Tällä tavoin jouluviikosta tulee rauhallinen ja kiireetön. Sellainen kuin minä haluan sen olevan.
Myös valot tuovat joulun. Pihallamme on ollut pieniä valoja jo syyskuusta asti. Tänään ajattelin laittaa valot paikoilleen pihakuuseen, vaikken ihan vielä niitä sytytäkään. On huomattavasti helpompaa tehdä se nyt kun lunta ei vielä ole. Ensin juhlitaan kuitenkin isänpäivää ja viedään valoa haudalle kynttilöiden muodossa.
Heinola on tänä vuonna julistautunut Suomen joulupuukaupungiksi. Kaupunkiin on tulossa satoja valaistuja joulupuita. Loistava idea! Vielä kun saadaan aikaan oikein kunnon joulumarkkinat, niin niidenkään perässä ei enää tarvitse lähteä muille maille.
Pieniä joulupuita on tulossa myös keskustan näyteikkunoihin. Taidanpa laittaa omaan ikkunaani rautaisen puun. Tein sen ensimmäisenä opiskeluvuonna, kun harjoittelimme hitsaamista. Minun isäni olisi ylpeä, jos tietäisi että osaan hitsata.
Iloista ja valoisaa isänpäivää!
Sekatavaraa & Sisustusta
Kiitos kaikille 19.10. asiakasiltaan osallistuneille!
Alla on kuvia yhdessä sisustamastamme kolmiosta. Melkoisen värikäs ja iloinen lopputulos, eikö vain?
Uusia suunnitelmia
Koulujen alkaminen on takuuvarma syksyn merkki. Pitkän kesän jälkeen on taas aikaa keskittyä sisäpuolisiin juttuihin, kun pihakalusteet ja ruohonleikkuri on ensin raahattu varastoon. Tarvitseeko koululainen uusia kalusteita? Saadaanko vanha sohva elvytettyä uudella verhoilulla? Kaadetaanko keittiön ja olohuoneen välinen seinä tai rakennetaanko vihdoin unelmien kylpykeidas?
Oli ideasi sitten pieni tai suuri, niin autan mielelläni. Tavoitat minut pian entistäkin paremmin kun avaan liikkeen Heinolan keskustaan. Tavataan siellä!
Kesäloma kutsuu
Tervehdys! Tämä kesä on ollut kiireinen ja vauhdikas. Normaali työkuvioiden lisäksi kesäHEINOLA-projekti on työllistänyt täysipäiväisesti monta ihmistä. Kesällä 2012 päästäänkin jo helpommalla kun
pohjatyöt on tänä vuonna tehty hyvin.
Suunnittelutöiden osalta on kalenterissa tilaa syyskuun alusta eteenpäin. Hartaasti odottu kesäloma on nimittäin pian ajankohtainen. 31.7.-9.8. olen poissa maisemista. Voit jätää viestin sähköpostiin niin otan yhteyttä palattuani.
Kaunista kesää!
Pinkkejä tyynyjä & viemäriröörejä
Kävin kesäretkellä Mäntyharjun loma-asuntomessuilla. Ajomatka kesti alle tunnin. Hyvä niin, koska päivä oli kuuma.
Mäntyharjulla oli hoidettu monta asiaa hienosti! Messubussin kuljettaja esitteli itsensä ja kuulutti matkan parkkipaikalta messualueelle kestävän 2 minuuttia. Toivotti vielä mukavaa messupäivää pois lähdettäessä. Pienistä asioista jäi hyvä mieli. Ensivaikutelma oli hyvä jo ennen alueelle astumista.
Messuilla kierrellessäni kuuntelin sivukorvalla ihmisten juttuja tekstiileistä, laatoista ja koriste-esineistä eli siitä silmäkarkista, joka jää mieleen ja ruokkii ostopäätöksiä. Pinkeistä tyynyistä joko tykättiin tai niitä vihattiin. Makuasioita, toden totta.
Sisustussuunnittelijan työ on suurelta osin muuta kun tyynyjen valitsemista. Hyvä suunnittelu ei eleettömyydessään herätä suuria tunteita paitsi silloin, kun jotain on mennyt pieleen.
Nykyinen t
alotekniikka vie paljon tilaa. Hyvä suunnittelija ottaa asian huomioon jo piirustusvaiheessa. Tiesittekö, että viemäriputkia ja sähköjohtoja poistetaan surutta sisustuslehtiin päätyvistä valokuvista? Tästä syystä joskus päädytään tilanteeseen, jossa toivotaan jotain teknisesti mahdotonta sillä perusteella, että lehdessä on siitä kuva. Hankala juttu.
Hyvin tehty mökki tai koti on enemmän kuin osiensa summa. Myös fiilikset ovat vahvasti mukana. Vaikka tekninen toteutus ja rakennustapa olisi mitä täydellisintä, niin sisään astuvalle vieraalle talo ilman koristeita - tekstiilejä, muistoesineitä tai mistä nyt kukakin tykkää - on talo ilman ensivaikutelmaa. Jotain jää puuttumaan.
Kesäduuni-blues
Kesätöiden etsintä on nuorelle aikuiselle iso kasvun paikka. Muistan oikein hyvin, miten karmealta itsestäni tuntui marssia esittäytymään yrityksiin - säälittävän lyhyttä ansioluetteloa käsissä puristaen ja hiki otsalla helmeillen. Usein ei tärpännyt, mutta joskus kuitenkin. Ja siitä ilosta jaksoi painaa pitkää päivää elokuulle asti. Nuorelle on tärkeä päästä töihin. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
On kurjaa että duunipaikan hankkiminen käy nuorisolle aina vain hankalammaksi. Nykyään samoja pestejä on kärkkymässä suuri joukko ammattitaitoisia keski-ikäisiä, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet työttömiksi. Ja tutkimusten mukaan työttömyys alkaa olla jo periytyvä elämäntilanne Suomessa. Työttömien vanhempien lapsista kasvaa työttömiä aikuisia. Ja tässä soi todellinen blues.
kesäHEINOLA 2011 on kulttuuriprojekti jonka parissa teen oman kesätyöni tänä vuonna. Projektin ideana on tuottaa uudenlaista kaupunkikulttuuria Heinolaan ja antaa samalla nuorille tekijöille näytön paikkoja. Mukana touhuissa on opiskelijoita kolmesta eri korkeakoulusta.
Parikymppisillä tuntuu olevan hurjasti positiivista virtaa ja ideoita kunhan vain pääsevät niitä oikein kanavoituna ja jalostettuna toteuttamaan. Tätä nuorta voimaa ei ole varaa haaskata tai tukahduttaa! Ei Heinolassa, eikä missään muuallakaan.
Keskustelua itsekseen
Tänä talvena pääsin mukaan kiinnostavaan projektiin kun oman kouluni, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, päärakennukseen tehtiin hiljainen huone opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön. Tällainen puoliksi julkinen ja puoliksi yksityinen tila on suunnittelijalle mielenkiintoinen.
Hiljainen huone on tila, jonne voi hetkeksi vetäytyä käymään dialogia itsensä kanssa. Huoneita on olemassa jo muutamassa oppilaitoksessa Suomessa. Helsinki-Vantaan lentokentältäkin tällainen huone löytyy.
Opiskeluajan murheet ovat usein hyvin käytännönläheisiä. Ihmissuhteet, rahahuolet ja koti-ikävä painavat mieltä. Tästä syystä huoneeseen on valittu kodinomaiset kalusteet jäykän julkitilakalustuksen sijasta. Huone ei ole mikään ylihieno design-pyhättö täynnä kallista ja hienoa. Tuolit ovat tavallisia jakkaroita ja lattiallakin voi istua torkkupeittoon kääriytyneenä.
Harmonia on rauhoittavaa. Aasialaisissa kulttuureissa asioita on aina kaksi, ying ja yan. Siksi huoneessa on kaksi nojatuolia, kaksi komeroa, kaksi kukkavaasia. Tärkeitä yksityiskohtia ovat myös säädettävä valaistus ja äänimaisema, joka peittää alleen ilmaistointikoneen huminan. Hiljaisen huoneen ääniä ovat lintujen laulu ja metsän humina.
Luonto on voimauttava tekijä, joten halusin rakentaa luontoyhteyden muutoin täysin ikkunattomaan tilaan. Suomalaisena olen tottunut arvostamaan luonnontilaista maisemaa. Jossain toisaalla taas luonto valjastetaan ihmisen itseilmaisun palvelukseen. Bonzai-puu voi olla henkeäsalpaavan kaunis, mutta millaiseksi tuo puuparka olisi halunnut oikeasti kasvaa?
Hiljaiseen huoneeseen sijoitettu Landscape of Sentiments on kuluneista ikkunanpokista ja metsämaisemasta rakennettu ikkuna. Valokuva on opiskelija Ilpo Vuorivirran käsialaa. Vanhaa sydänpuuta olevat pokat ovat kierrätystavaraa Heikki Lindroosin kesämökiltä.
Luontokuvan ja ikkunakehysten yhdistelmään tiivistyy oma ajatukseni siitä, miten luonto on omana itsenään täydellinen toisin kuin mikään ihmisen tekemä voi koskaan olla.
Mä saan päättää koska mä oon äiti
Kodin sisustus on naisten hommaa. Kodin rakennus on miesten hommaa. Näinkö se menee?
Tunnen aika monta miespuolista henkilöä, joilla ei ole minkäänlaista kiinnostusta nikkarointiin. Ei sitten yhtään. Yleensä tämä ei johdu - ainakaan heidän omien sanojensa mukaan - siitä, etteikö sitä nyt kuka tahansa jamppa osaisi taloa rakentaa. Totta kai osaa. Mutta kun ei muilta kiireiltään ehdi eikä viitsi.
Ja sisustaminen, voi äiti sentään. Kun kodin ulkoista olemusta lähdetään rakentamaan, niin väitän, että vähintääkin joka toisen naisen takaraivoa kiristää ja valintoja ohjaa kotivinkki-ratula-pullantuoksu-elämäntapablogien tarjoama höttömaailma. Omat oikeat tarpeet unohtuvat lifestyle-paineiden alle. Päätösten tekemistä ei yhtään helpota se, että markkinoilla on tarjolla materiaalia ja mööpeliä ylettömästi.
Enemmistö sisustussuunnittelijoista on naisia. Mutta miksi? Kummitteleeko geeneissämme jokin luolamies-aikojen juttu? Miesten oli mukava tulla mammutinmetsästykseltään kotiin, kun naiset olivat vuoranneet pesät taljoilla ja piirrelleet vielä maalauksetkin seinille.
Vapauta sisäinen luolamiehesi ja palkkaa sisustussuunnittelija! Voisi olla virkistävää, että joku laittaisi luolan kuntoon sillä aikaa kun itse keskityt muuhun. Ihan sukupuolesta riippumatta.
Hauskaa äitienpäivää!
Kevätvimmaa ja kierrätystä
Aina keväisin minuun iskee hirmuinen vimma päästä kaluste- ja kangaskauppoihin hivelemään uutuuksia. Siispä kumpparit jalkaan ja kylille. Tämän kevään juttuja katsellessani vaikuttaisi kuitenkin siltä, että jokin asia tavaramarkkinoilla on muuttunut: Tarjolla on entistä ekologisemmin tehtyjä huonekaluja, paljon kierrätystekstiileistä valmistettuja valaisimia ja muuta kotimaista tavaraa. Hyvä!
Hienoa, suomalaiset muotoilijat! Tämä me osataan. Nimittäin vanhan tavaran kierrättäminen uuteen muotoon. Suomessa ei sentään tarvitse lähteä (brasilialaisten Campanan veljesten tyyliin) kaatopaikkoja koluamaan löytääkseen materiaalia. Usein riittää kun käy läpi omia kaappejaan. Olen jo monta vuotta suunnitellut pitäväni keväiset verhonyyttärit, johon jokainen osallistuja saisi tuoda tekstiilejä ja muuta tavaraa ja vaihtaa niitä toisiin. Tämän idean toteuttakoon se joka ensin ehtii! Tulen mielelläni mukaan ja tuon pussillisen ihania lastenhuoneen verhoja, joista olemme jo kasvaneet ohi. Kynttelikköjäkin tässä taloudessa on enemmän kuin palomääräykset sallivat. Kiertoon vaan ja onnea matkaan.
Entinen opiskelukaverini Noora Tampereelta pitää entisöinti- ja sisustusliikettä, jossa tehdään vanhasta tavarasta uutta ja entistä ehompaa. Jostain syystä nämä mööpelit vievät sydämeni toisin kuin steriilit ja tarinattomat, muovipakkauksille tuoksuvat kalusteet.
Laitetaan alkavan kevään kunniaksi turha tavara kiertoon! Toisen romu on toisen aarre.
Lasten ehdoilla?
Kodin sisustus on kompromissien summa. Mitä suurempi perhe, sitä useampi mielipide siitä mikä on kaapin paikka.
Usein lapsen syntyminen perheeseen laukaisee pesärakennusvaiston. Pikkuiselle halutaan sisustaa oma pesä puputapetteineen kaikkineen. Näin varsinkin silloin, kun tulokas on perheen esikoinen.
Lastenhuoneen sisustaminen antaa äidille tekemistä ja suunnittelemista mikä on hauskaa ja tärkeää. Mutta kenen tarpeita lattiasta kattoon remontoitu nallepuh-huone sitten lopultakin palvelee? Sitä paitsi vauva-aika on ohi hetkessä vaikkei sitä yövalvomisen uuvuttamana uskoisi.
Vauvan söpöt mobilet ja leikki-ikäisen leluvuoret, teini-ikäisen idolijulisteet. Jokaisella ikäkaudella on omat tunnusmerkkinsä joita vanhempien tulee ymmärtää ja sietää. Nämä kuuluvat lapsen kasvuun ja niistä myös kasvetaan pois. Mutta että sisustettaisiin lasten ehdoilla? No ei sentään!
Lapsi oppii havainnoimalla ja omaksuu ne tavat, joita kodissa noudatetaan. Esimerkiksi itse pidän kovasti käsin tehdyistä pitsiliinoista koska äitini arvosti niiden kaunista käsityötä. Samoin olen sitä mieltä, että talossa olisi hyvä olla paikka, jossa saa rauhassa väsätä ja rakennella pelkäämättä sotkua, koska isällä oli tapana tehdä käsillään milloin mitäkin. Kodin ei aina tarvitse olla tiptop mutta perusjärjestys ja puhtaus olla pitää. Nämä asiat opin kotoa.
Koti tehdään vanhempien ehdoilla, mutta lasten ikä ja tarpeet huomioiden. Tämä ei tarkoita että värien on oltava tylsiä ja "aikuismaisia" tai etteivät puput saisi näkyä. Mutta verhot vaihtaa ketterämmin kuin tapetit, ja tämä on ekologisempaakin. Lapset ovat meille vain lainaa! Kotisi on Sinun vielä silloinkin, kun poikaset ovat jo lentäneet pesästä.
Uusi vuosi - uudet kuviot
Muutos on väistämätöntä, joskus hallitsematonta. Levottomuutta herättävää se on aina.
Usein muutoksen käynnistymiseen tarvitaan jonkinlainen ongelma tai vähintäänkin kevyehkö kriisi. Tai miksei sitten vaikka rakettien ryöppy, kuten nyt vuoden vaihtuessa.
Uusi vuosi antaa meille tilaisuuden aloittaa monet hommat puhtaalta pöydältä. Eli nyt onkin hyvä hetki suunnitella vaikka se ensi kesän keittiöremontti! Tai mitäs, jos nyt laitan kaikki elämäntavat remonttiin, niin sitten on pysyttävä poissa keittiöstä eikä räjähtäneet nurkat enää harmitakaan kun ei niitä koskaan näe? No, oli niin tai näin, niin tuhon tie on kivetty katteettomilla lupauksilla. Jotenkin näinhän se sanonta menee. Parempi siis olla lupailematta yhtikäs mitään.
Käynnistysapukin voi välillä olla tarpeen.
Ladotaan porukalla ne kotikuviot ihan uuteen järjestykseen, ja nyt kun aloitetaan, niin homma on mietitty ja tehty valmiiksi hyvissä ajoin ennen kesän juhlia. Aika palkitseva ajatus, eikö?
Tervetuloa, täydellinen joulu!
Jouluvalmistelut ovat kuumimmillaan. Vielä on pestävä uuni. Mitä uutta joulupöytään tänä vuonna? Tykkääköhän lapset lahjoistaan? Ja ne kortit jäivät taas lähettämättä, voi itku sentään.
Joulustressin kehittäminen ei paljoa vaadi. Sen voi polkaista esiin mistä ja milloin vain. Haavekuvissamme jouluaaton ilta tummenee, lunta satelee hiljalleen, punaposkiset lapset laulelevat tyytyväisinä ja rauha on laskeutunut maan päälle. Mutta mitä jos joulusinappi on väärää laatua? Kaikki on pilalla.
Olemmeko menneet täydellisen tunnelman tavoittelussamme jo liian pitkälle? Vaikuittaisi nimittäin siltä, että tyytymättömyys on se tunne, jonka vallassa useimmiten elämme. Jopa jouluna. Arvosteleva katse pyyhkäisee yli kaiken, emmekä osaa - tai väsymykseltämme jaksa - nauttia siitä kaikesta hyvästä joka ympärillämme on.
Ja kas tässä: sesongin kuumin trendivinkki! Tämän joulun teema on nimittäin ihmisen kohtaaminen. Joulun ajan tärkein asia ei ole puitteiden ja ruoan parissa touhuaminen. Unohda siis värikoordinoitu kattaus ja kuuntele. Juttele ihmisten kanssa ja nauti seurasta.
Minun jouluni olisi surullinen, jos joutuisin viettämään sen yksin. Onneksi näin ei ole. Tiedän, että moni aidosti nauttii siitä, että saa viettää joulun pyhät ihan keskenään. Mutta heille, jotka tekevät sen vastentahtoisesti - heille haluaisin välittää läsnäoloa ja joulumieltä.
Jouluiset halaukset kaikille! Tavataan vuonna 2011 uusien projektien merkeissä!
Matkailun avartavasta vaikutuksesta
Niskassa kihelmöi ja poskia kuumottaa. En meinaa saada yöllä unta, kun jo mielessäni istun lentokoneessa matkalla Kaukoitään. Pian pian! Pois tästä pimeydestä!
Suomalaiset matkustavat enemmän kuin koskaan. Matkoilta saadaan luonnollisesti myös paljon vaikutteita kotien sisustamiseen. Monessa matkalaukussa tuliaisina on nykyisin koriste-esineitä, tekstiilejä ja muuta kivaa ja eksoottista. Kerran Phuketin lentokentällä näin pariskunnan, joka oli hankkinut kokonaisen rottinkikaluston kotiin vietäväksi. (Tosin se tikkuläjä, joka sitten pyöri Suomessa matkatavaroiden kuljetushihnalla oli kaukana kivasta kalusteryhmästä.)
Itsekin meinaan ostaa matkaltani jotain, kaulakorun tai vaikka tyynyn päällisen. Ja kuitenkin: Samalla olen alkanut olla yhä kriittisempi ulkomailla tuotettua "sisustustavaraa" kohtaan. Tällä tarkoitan nyt sitä sälää jota tiimarit ja honkkarit kotimaassa myyvät. Suuri osa näistä tavaroista on tehty halvalla missä lie, ja pahimmoillaan tekijöinä ovat olleet lapset.
Mitäs, jos ostaisin tänä vuonna joululahjoiksi ja itsellenikin suomalaista käsityötä? Suomalaisen muotoilijan tekemiä tuotteita? Tai jopa Suomessa valmistetun torkkupeiton? Kauniita käsintehtyjä kynttilöitä edes? Mitä saisin tällä teolla aikaan, saisinko mitään? Mielestäni autan köyhien maiden lapsia paremmin ostamalla reilun kaupan kahvia kuin koristerojua.
Matkailu todellakin avartaa monin tavoin. Se avaa silmät näkemään kohdemaan oloja. Siksi kotiin on aina yhtä ihana palata. Omasta kodistaankin saa avaramman kun jättää krääsän ostamatta!
Levännyt mieli ja hyvät fiilikset - ihania matkamuistoja nämäkin.
Vuokrattavana hyvin varusteltu ja kauniisti sisustettu loma-asunto Levin hiihtokeskuksessa! Mökin koko on 105 m2 ja majoittumaan mahtuu 8 hengen seurue. Tämän helpommaksi ei loma Lapissa enää tule: